1. Historiallista ja kulttuurihistoriallista taustaa
- 1) ristiretkien ja Ruotsin vallan alkamisen aika n. 1155-1323 (katolilaisuus) - 2) Pohjoismaisen unionin aika 1323-1523 (luterilaisuus) - 3) uskonpuhdistuksen aika 1523-1617 - 4) mahtavuuden aika 1617-1721 (Ruotsi suurvaltana) - 5) vapauden aika (1721-1809) (säätyvaltiopäivät, porvariston vallan kasvu) -- Porthanian aika Suomessa
- Turun palo v. 1827 - kuusi luostaria: 2 domink., 3 fransisk. ja birgittalaisluostari -- pyrkimys kansankielen käyttöön
- varhaisimmat Suomea varten painetut kirjat: -- messukirja Missale Aboense 1488 -- käsikirja Manuale Aboense 1522
- 1. tunnettu kirjailija Jön BUDDE (k. 1491) -- Jöns Buddes bok -- teologinen käsikirja, pyhimyslegendat ym.
- merkittävin keskiaikainen teos PIAE CANTIONES -- jonka Jaakko FINNO toimitti 1582 -- 53 autenttista laulua jota ei muualla -- n 10 tuntematonta tekijää -- huipputasoinen teos myös kansainvälisesti
- Turun tuomiokirkon MUSTAKIRJA -- Suomea koskevia asiakirjoja -- mm. piispojen elämänkerta 1474-
- Mikael AGRICOLA & uskonpuhdistus (k. 1557) -- ABCKIRIA (1537-43) -- RUCOUSCIRIA (1544) -- SE WSI TESTAMENTI (1548) -- KÄSIKIRIA CASTESTA, MESSU (1549)
JACOB FRESE (k. 1729) -- tunnetuin runo kuningas Kaarle XII:n paluu Turkista 1715; Riemulaulu (Frödge-Qwäden) -- myös kokoelmia; uskonnollisuus, luonto --- HENGELLISIA JA MAALLISIA RUNOJA 1726 --- MUUTAMIA RUNOSIKERMIÄ 1728 --- KÄRSIMYSMIETTEITÄ 1728 -- 1. suomalaissyntyinen lyyrikko
* olennaista kielen hidas kehittyminen, mikä vähensi sen ilmaisuvoimaa
- Juhana CAJANUS (k. 1681) -- väitösk. De mundi anima (Maailman sielusta, 1679) -- tutustunut mm. Descartesiin, siis kerettiläinen -- onnittelurunot mm. Yxi hengellinen weisu --LUCIDORIN hautavirsi, barokkiruno
- Matthias SALAMNIUS -- Ilo-Laulu Jesuxesta (1690) -- yli 2000 säettä, kalevalamitta -- oli aikoinaan hyvin tunnettu kansan keskuudessa
- Porthanin aika (k. 1804) -- Aurora-seura --- Pehr Kalm / P.A. Gadd / Matthias Calonius / J. H. Kellgren / Anders Chydenius -- Tidningar Utgifve af ett Sällskap i Åbo
- kiinnostus kansanrunouteen, suomen kieleen & historiaan
- 1. suomalainen kansanrunouden yleisesitys De poesi Fennica (Suomalaisesta runouesta, 1766-78)
- 1700-luvun lopulla runoilijoita mm. Gabriel Calamnius -- Henrik LILIUS Kehto-Runot (1728) -- Henrik HOPPIUS muokkasi Aisopoksen satuja -- ACHRENIUKSEN veljekset
* 1700-luvun keskeiset hahmot -- Henrik LILIUS -- Henrik ACHRENIUS -- Hyödyllinen Huwitus Luomisen töistä (1791), luonnontiedettä -- Johan FROSTERUS -- Jumalan pyhästä laista
* ruotsinkiel. puolella -- Jacob FRESE -- Gustav Philip CREUTZ -- Atis och Camilla (1761); Sommar-Qwäde (Kesälaulu), Daphne -- Frans Mikael FRANZEN -- Människjans anlete (Ihmisen ksvot), Det nya eden (uusi eden, 1794); SELMA-RUNOT -- Mikael CHORAEUS -- Sommarnatte (Kesäyö)
1. Historiallista ja kulttuurihistoriallista taustaa
VastaaPoista- 1) ristiretkien ja Ruotsin vallan alkamisen aika n. 1155-1323 (katolilaisuus)
- 2) Pohjoismaisen unionin aika 1323-1523 (luterilaisuus)
- 3) uskonpuhdistuksen aika 1523-1617
- 4) mahtavuuden aika 1617-1721 (Ruotsi suurvaltana)
- 5) vapauden aika (1721-1809) (säätyvaltiopäivät, porvariston vallan kasvu)
-- Porthanian aika Suomessa
2. Kirkollisen kirjallisuuden aika
VastaaPoista- renessanssi ja barokki eivät näkyneet Suomessa; tyhjiä vuosisatoja -> 170-luvun loppuun asti
- Suomen kirjallisuus syntyi (hyvin) myöhään & siten 1800-luvun merkitys korostuu
- kehitystä nopeteutti mm. v. 1673 piispa Gezeliuksen kehotus lukutaidon & kristinopin alkeistietojen ehdoksi avioon pääsylle
- ei silti ollut nopea kehitys vrt. Kiven "7 veljestä"
- tarjolla: uskonnollinen kirjallisuus, arkkiveisut; Ruotsin vallan aikana n 250 kpl, joista puolet maallisia
- Ruotsin vallan alla painotuotteita 1 950 kpl suomeksi; 1500 kirjaa; yli 16-sivuisia kirjoja kuitenkin vain 174
- kaikkian suomenkielisten tuotteiden osuus 10% koko määrästä & 60% latinaksi; uskonnollista 80%
- AURA-seura, jossa luettiin eurooppalaista kirjallisuutta
-- Voltaire, Rousseau, Ossianin laulut,Kant
-- Porthan, Franzen
- Turun palo v. 1827
VastaaPoista- kuusi luostaria: 2 domink., 3 fransisk. ja birgittalaisluostari -- pyrkimys kansankielen käyttöön
- varhaisimmat Suomea varten painetut kirjat:
-- messukirja Missale Aboense 1488
-- käsikirja Manuale Aboense 1522
- 1. tunnettu kirjailija Jön BUDDE (k. 1491)
-- Jöns Buddes bok
-- teologinen käsikirja, pyhimyslegendat ym.
- merkittävin keskiaikainen teos PIAE CANTIONES
-- jonka Jaakko FINNO toimitti 1582
-- 53 autenttista laulua jota ei muualla
-- n 10 tuntematonta tekijää
-- huipputasoinen teos myös kansainvälisesti
- Turun tuomiokirkon MUSTAKIRJA
-- Suomea koskevia asiakirjoja
-- mm. piispojen elämänkerta 1474-
- Mikael AGRICOLA & uskonpuhdistus (k. 1557)
-- ABCKIRIA (1537-43)
-- RUCOUSCIRIA (1544)
-- SE WSI TESTAMENTI (1548)
-- KÄSIKIRIA CASTESTA, MESSU (1549)
- Jacobus FINNO
-- toimitti em. Piae Cantiones -teoksen
-- Finnon virsikirja 101 virttä
- Hemminki MASKULAINEN
-- myös virsikirja, suomensi Piae Cantiones-teoksen
- Eerik SOROLAINEN
-- Postilla I-II (1621-25)
-- siteeraa 80 filosofia tai kirjailijaa, oppinut
-- eri elämänalat mukana
- Laurentius PETRI
-- saarnakirjat (1644-1670)
3. Turun akatemian alkukausi
VastaaPoista- 1643 kirjapaino Turkuun
- varhaisin ruotsinkiel. runoilija Sigrid Aronus FORSIUS (k. 1624) PHYSICA
- Turun Akatemian piirissä 1. Suomess sepitetty näytelmä
-- Jacob CRONANDER: Surge (Nouse, 1647), Bele-Snack (Kosiopuhetta, 1649)
- Alexander HACKS
-- Eskola Gubbens Visor (1732-35) -- suuri kansansuosio
- Erik JUSTANDER
-- 1. suomenkielinen näytelmä (käännös) TUHLAAJAPOIKA
- Olof WEXIONIUS, runoilija
-- Sinne-Afvel (Luonteen jalostus, 1683)
-- barokki
-- myös muita runoilijoita, paimenlyriikka
- Axel ACHRENIUS
-- Laurus Manus (Käden ylistys, 1690)
JACOB FRESE (k. 1729)
VastaaPoista-- tunnetuin runo kuningas Kaarle XII:n paluu Turkista 1715; Riemulaulu (Frödge-Qwäden)
-- myös kokoelmia; uskonnollisuus, luonto
--- HENGELLISIA JA MAALLISIA RUNOJA 1726
--- MUUTAMIA RUNOSIKERMIÄ 1728
--- KÄRSIMYSMIETTEITÄ 1728
-- 1. suomalaissyntyinen lyyrikko
* olennaista kielen hidas kehittyminen, mikä vähensi sen ilmaisuvoimaa
- Gabriel TUDERUS, arkkiveisi "Yxi Caunis Suomen-Kielinen Weisu" (1703)
-- talonpojan elämä, huumori, hyväntahtoisuus
- Juhana CAJANUS (k. 1681)
-- väitösk. De mundi anima (Maailman sielusta, 1679)
-- tutustunut mm. Descartesiin, siis kerettiläinen
-- onnittelurunot mm. Yxi hengellinen weisu
--LUCIDORIN hautavirsi, barokkiruno
- Matthias SALAMNIUS
-- Ilo-Laulu Jesuxesta (1690)
-- yli 2000 säettä, kalevalamitta
-- oli aikoinaan hyvin tunnettu kansan keskuudessa
- myös Michael RENNER, Daniel ACHRENIUS
4. Valistusajan kirjallisuus
VastaaPoista- Porthanin aika (k. 1804)
-- Aurora-seura
--- Pehr Kalm / P.A. Gadd / Matthias Calonius / J. H. Kellgren / Anders Chydenius
-- Tidningar Utgifve af ett Sällskap i Åbo
- kiinnostus kansanrunouteen, suomen kieleen & historiaan
- 1. suomalainen kansanrunouden yleisesitys De poesi Fennica (Suomalaisesta runouesta, 1766-78)
- 1700-luvun lopulla runoilijoita mm. Gabriel Calamnius
-- Henrik LILIUS Kehto-Runot (1728)
-- Henrik HOPPIUS muokkasi Aisopoksen satuja
-- ACHRENIUKSEN veljekset
* 1700-luvun keskeiset hahmot
-- Henrik LILIUS
-- Henrik ACHRENIUS -- Hyödyllinen Huwitus Luomisen töistä (1791), luonnontiedettä
-- Johan FROSTERUS -- Jumalan pyhästä laista
* ruotsinkiel. puolella
-- Jacob FRESE
-- Gustav Philip CREUTZ -- Atis och Camilla (1761); Sommar-Qwäde (Kesälaulu), Daphne
-- Frans Mikael FRANZEN -- Människjans anlete (Ihmisen ksvot), Det nya eden (uusi eden, 1794); SELMA-RUNOT
-- Mikael CHORAEUS -- Sommarnatte (Kesäyö)
Etsit suurta määrää yrityksen elvyttämiseen tai etsit lainaa talon ostamiseen.
VastaaPoistaVoimme tarjota sinulle tämän lainan.
Sähköposti: info@creditfinance-bank.com
Mikä numero on: +33784505888
Verkkosivusto: https://www.creditfinance-bank.com